Tämä historiikki on koottu toimintakertomuksista, kokous pöytäkirjoista, lehtileikkeistä sekä muista asiapapereista ja jäsenten haastatteluista.
Paavo Jokinen

Suomiseuran toimintaa on ollut Västeråsissa noin viidenkymmenen vuoden ajan, kun laskee mukaan viisikymmentäluvulla toimineet Västeråsin Suomalaisen seuran ja Suomalaisen filmikerhon toiminnan.
Koska seurojen toiminta oli nollilla ja niiden lopettaminen alkoi olla ajankohtainen. Niinpä tiedusteltiin virallisesti näiden seurojen johtokunnilta heidän mielipidettä uudenseuran perustamisesta. Koska molemmat johtokunnat kirjallisesti antamissaan lausunnoissa olivat yksimielisesti uuden seuran perustamisen kannalla.
Ja niinpä kutsuttiin kokous koolle 4. päivä toukokuuta 1960 perustamaan uutta seuraa. Uusi seura sai nimeksi Västeråsin Katajaiset joka oli Osmo Isakssonin tekemä nimiehdotus, nimi kuitenkin muutettiin vuonna 1967 Suomiseura Katajaiset Västerås. Katajaisten merkin eli logon suunnitteli Juhani Lamminheimo.
Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Tauno Venäläinen ja sihteeriksi Teppo Pyykkö. Alkuaikoina pidettiin kokoukset jonkun johtokuntalaisen kotona koska seuralla ei ollut omia tiloja. Niinpä ASEA antoi kaksi toimitilaa seuran käyttöön kalustettuina ilman vuokraa.
Tämän talon huoneisto oli Gideonsbergsgatanilla.     Katso isompi kuva...

ja tämä Köpingsvägenillä.     Katso isompi kuva...

Pian seuran perustamisen jälkeen toiminta lähti ripeästi käyntiin niinpä jo 25/5 järjestettiin ensimmäiset Naamiais Karnevaalit Västergårdenilla jossa soitti Sävel-Sepot.
Seura järjesti myöskin Äitienpäivänjuhlan joka onkin säilynyt perinteisenä joka vuosi. Tansseja pidettiin myöskin Hemgårdenilla, Skiljebogårdenilla, IOGT tiloissa, Folkets Husilla sekä muutamana kesänä Klintan kesälavalla. Esiintyjiä oli myöskin Suomesta muun muassa Olavi Virta, Eila Pienimäki ja Ritva Mustonen silloin myytiin lippuja 500 kpl lipun hinta oli 3 kr. Tanssien tulot olikin seuran pääasiallinen tulolähde. Kun seura perustettiin ja koska varoja ei ollut, niinpä johtokunta päättikin että jokainen kokouksen osanottaja maksaa kahvista 50 öreä, joka menee seuran hyväksi.
Viihde ja kulttuuri oli seuran suosituimpia harrastusmuotoja, kuten karnevaalit, elokuvaesitykset, teatteri ja tanssit. Vuonna 1963 järjesti Suomiseura Katajaiset tiettävästi ensimmäiset jäsentanssit Ruotsissa Pitkänäperjantaina Västeråsin Folkets Parkilla jossa soitti Tauno Suojasen show orkesteri Suomesta ja toisena orkesterina oli Västeråsin omat Sävel-Sepot, tanssit olivat perinteiset aina 80 luvulle saakka. Tanssit vaikuttivat myöskin jäsenlukuihin huomattavasssa määrin. Vuonna 1968 järjestettiin valtakunnalliset Iskelmälaulukilpailut, joita oli vetämässä Juha ”Watt” Vainio kilpailu oli osana Suomessa pidettyjä kilpailuja
Vuonna 1969 toteutui monen Suomalaisen toive, kun Suomiseura sai vuokrata kunnan omistaman saunan Skultunassa, perjantaisin sekä lauantaisin. Eikä saunassa ollut muuta huomauttamista kuin että kiukaan kivet pitäisi vaihtaa ja raitisilma venttiili olisi tarpeellinen.
Katajaisten ensimmäinen oma lehti ilmestyi vuonna 1969 ” Katajaiset kaiut”. Suomalaisen kirjallisuuden hankkimiseksi Västeråsin kirjastoihin aloitteen tekijänä Suomiseura Katajaiset. Urheilutoiminta oli vilkasta heti seuran perustamisesta lähtien joukkueita ja harrastajia oli useissa lajeissa hyvällä menestyksellä myöskin kilpailuissa lajeja oli mm. yleisurheilu, jalkapallo, pesäpallo, lentopallo, pöytätennis, hockey-bockey, esimerkiksi lentopallo yleni -70 luvulla Ruotsin kakkos Div. ja Jalkapallo –80 luvun lopulla V Div.
Miesten menestynyt jalkapallojoukkue.     Katso isompi kuva...

Myöskin lapsille järjestettiin urheilukilpailuja eri lajeissa.

Seitsemänkymmentä luku oli merkittävä Katajaisten toiminnalle kun vuonna 1970 päästiin uuteen toimitilaan Pettersbergsgårdenille 1500 jäsenen voimin, jonne saatiin myöskin seuran toimisto jossa työskenteli konsulentti Atte Toivonen.
Pettersbergsgården.     Katso isompi kuva...

Suomiseura vietti myöskin 10 vuotis juhlaa jossa olikin väkeä yli 600 henkeä tanssimassa. Juhlassa esiintyivät muun muassa Yrjö Takala hanureineen ja Seppo Vanhala lauloi. Tanhuajat tulivat sillä kertaa Köpingistä, mutta jo -74 perustettiin Katajaisten Tanhujaosto, josta tulikin maankuulu ja oli kaiketi myöskin yksi suurimmista tanhuryhmistä Ruotsissa.
Katajaisten tanhuajat 1970-80.     Katso isompi kuva...

Seitsemänkymmentäluvun loppupuolella oli Katajaisten lapsitanhuajia toista sataa lasta ja nuorta. Ohjaajina toimivat aikuistanhuajat.
Katajaisten lapsitanhuajat 1970-luvulla.     Katso isompi kuva...

Unohtaa ei sovi myöskään sitä että aikuistanhuajat tanssivat itsensä Tampereen viisikielisen kaupunkiesitteen kansikuvaan.
Seura oli saanut myöskin uusia jaostoja entisten lisäksi esimerkiksi Moottorijaosto joka perustettiin joskus –60 luvun loppupuolella, joka toimi aktiivisesti edistäen liikenne ja autotekniikan tietoutta pitäen erilaisia kursseja ja tehden opintomatkoja ja vierailuja mielenkiintoisiin kohteisiin. Moottorijaostossa harrastettiin myöskin autosuunnistusta, joka olikin suosittua ja käytiin myöskin kilpailemassa ympäri Ruotsia hyvällä menestyksellä. Nuorisotoiminta sai vauhtia Mikroautojen (Karting) myötä, parhaimmillaan oli 30 aktiivista nuorta jotka kilpailivat hyvällä menestyksellä. Jaoston toiminta hiljeni –80 luvulla kiinnostuksen ja jaoston vetäjän puutteessa.

Kesällä -72 Suomiseura järjesti ensimmäiset tanssit Kolbäckin lavalla ja myöskin myöhemminkin jonkun kerran, mutta niistä ei tullut pysyvää.
Vallbyn ulkoilmamuseo oli yleisötapahtumien näytöspaikkana vuodesta -72 jolloin järjestettiin Suomipäivät, joka onkin perinteinen vuosittainen tapahtuma, jolloin tapahtumassa on vieraillut useita Suomen ja Ruotsin suosittuja sekä tunnettuja esiintyjiä. Vuonna -75 lähetettiin suorana lähetyksenä Tarvajärven aamukahvilähetys. Suomeen Suomipäiviltä Vallbysta. Skultunan Suomiseura sulautui Katajaisiin vuonna -74 jatkaen jaostona.
Suomen itsenäisyyspäivä vuonna -75 oli myöskin Katajaisille itsenäisyydenpäivä. Kun Suomiseura Katajaiset pääsivät muuttamaan omiin toimitiloihin entiseen Käräjätaloon Kristinagatanille silloin saatiin kaikki toiminta saman katon alle.
Toimitalo Kristinagatanilla 1975-1992.     Katso isompi kuva...

Myöskin Suomiseura Katajaisten taloudellisesti tukema Meikäläinen lehti sai omat toimitilat. Eikä kulunut pitkääkään aikaa, kun lehti ilmestyi läänin alueen lisäksi myös Eskilstunassa ja Enköpingissä. Lehti lähetettiin kerran kuussa kaikkiin Suomalaistalouksiin maksutta. Lehdenlevikki oli suurimmillaan 15970 kappaletta.
Alkuvuodesta –78 tuli seuralle taloudellinen romahdus jolloin seuran johtokunta päätti esittää jäsenkokoukselle seuran konkurssiin anomista. Konkurssianomusta ei kuitenkaan jätetty, kun Västeråsin kunta ojensi seuralle auttavan kätensä, niin selvittiin konkurssi uhkasta.
-71 jäseniä oli 265 aikuisjäsentä sekä 347 nuorisojäsentä.
-76 Jäseniä oli 626 aikuisjäsentä sekä 448 nuorisojäsentä.
-77 Jäseniä 1300

Mieskuoro AIKAPOJAT alkoivat laulamaan vuonna 1979.    
Katso isompi kuva...

Kun lähdettiin -80 luvulle oli seurassa jäseniä 1140. Seuran jaostot ja harrastusryhmät olivat lisääntyneet joita olikin nyt 25, jotka toimivat pääasiallisesti Kristiinagatanilla. Seuralla oli myöskin oma Baari joka vaikutti huomattavasti omalla tuotolla seuran toimintaan taloudellisesti. Yhteishenki oli käsin kosketeltavissa, kun oman saunan rakentamis haaveesta oli tullut totta edellisen vuoden puolella ja niinpä innokkaan talkootyön tuloksena saunapirtti rakennus valmistui ja voitiin pitää viralliset avajaiset marraskuussa -82 Lövuddenilla. Viimeiset Suomipäivät Vallbyssa pidettiin vuonna -82 jonka jälkeen Suomipäivät sekä perhepäivien vietto siirtyi Djäknebergille ja Lövuddenille. Jäsenmäärät pysyivät tuhannen jäsenen molemmin puolin aina kahdeksankymmentäluvun puoleenväliin saakka.
Seuran edustajat osallistuivat ahkerasti eri urheilu sekä kulttuurikilpailuihin sijoittuen useimmiten tuloslistojen kärkeen. Seurassa toteutettiin erilaisia sosiaalisia projekteja yhteiskunnan rahoituksen turvin ja yhteydet kuntaan ja kulttuuriyhteisöihin olivat vahvistunut ja vakiintunut.
Västeråsiin perustettiin Lähiradioyhdistys 1982, Katajaiset oli edustettuna Lähiradion perustavassa kokouksessa. Omat lähetykset voitiin aloittaa vasta vuonna 1983. Lähetyspaikkana oli Helluntaikirkolta vuokrattu studio. Katajaiset joutuivat lähtemään lähetyksissä soitetun kevyen musiikin vuoksi, jonka jälkeen lähetykset muuttuivat Opintoliiton TBV:n tiloihin. Radio sai omat toimitilat ja studion Kristiinagatanilla vuonna 1988 ja lähetti ohjelmaa viikottain myöskin nuorisolle. Seura sai uuden harrastajaryhmän joita ei palellut heidän kotirantana oli Lövudden he olivat avantouimarit ” Jääkarhut”.
Yhdeksänkymmentäluvulle lähdettiin toiveikkaana Kristiinagatanilla, kunnes toukokuussa 1992 tuli jälleen kerran muutto eteen. Kunta nosti seuran toimitalon vuokran kohtuuttoman korkeaksi, jolloin seuralla ei ollut taloudellisia mahdollisuuksia jatkaa toimintaansa Kristiinagatanilla. Silloin muutettiin toiminta Lövuddenille, jossa seuralla oli oma saunapirtti joten toiminta jatkui supistuneissa tiloissa. Toiminnatkin olivat supistuneet vain joidenkin sitkeiden jäsenien ja jaostojen varaan.
Suomitupa Lövuddenilla.     Katso isompi kuva...

Joka vuosi on järjestetty perinteiset juhlat kuten Äitienpäivä, joka on järjestetty yhteistyössä Terveysyhdistyksen sekä Suomenkielisen seurakuntatyön kanssa. Itsenäisyyspäivän juhla on myöskin kuulunut joka vuotiseen perinteeseen, jonka järjestelyissä on ollut myöskin muita suomalaisyhdistyksiä mukana.
Yhdeksänkymmentäluvun alku ja puolivälissä oli jäsenkato huomattavaa. Esimerkkinä voi olla järjestettyjen Juhannustanssien vietto –92 jossa oli vain henkilökunta; kolme henkeä. Mutta näiden vuosien jälkeen on tapahtunut uutta piristymistä. Vuosi –98 olikin tapahtumien vuosi sillä silloin kävi useita huomattavia merkkihenkilöitä vierailulla kuten kesäkuussa Suomipäivillä oli vuoden- 91 Tangokuningas Jaska Mäkynen orkestereineen esiintymässä. Juhlayleisöä noin 400 henkeä. Samana vuonna elokuussa vierailivat silloiset Ruotsin ja Suomen ulkoministerit, Lena Hjelm-Wallen ja Suomen nykyinen presidentti Tarja Halonen. Joulukuussa kävi Suomen Tukholman suurlähettiläs Heikki Talvitie vierailulla. Toukokuussa –99 Katajaiset toimi isäntänä, kun pidettiin RSKL:n Liittokokous Västeråsissa Aros Congress Centerissä, kolmena päivänä ja kahtena iltana oli myöskin juhlatanssit kahden orkesterin tahdittamana.

Kuvassa liittokokouksen vastaavat toimihenkilöt 1999.    
Katso isompi kuva...

Liittokokouksen jälkeen onkin ollut havaittavissa positiivistä kehittymistä seura toiminnassa jossa onkin tällä hetkellä 20 toimivaa jaostoa tai erilaista toimintaryhmää. Niinpä onkin ollut pitkäaikainen haave laajentaa toimitiloja joka on nyt toteutunut.
On saatu ajanmukainen juhlasali 150 hengelle sekä keittiö ajanmukaistettua. Kiitos kaikkien jäsenten ja eri lahjoittajien jotka ovat edesauttaneet uudisrakennuksen toteuttamisessa. Suomisera Katajaiset onkin lähtenyt toiveikkaana 2000 luvulle 435 jäsenen kannustamana. Seura toiminta on pyörinyt niiden odotuksien ympärillä mitä siltä odotetaan. Eri jaostot ja ryhmät ovat tuoneet uusia harrastusmuotoja seuralle, pyrkimyksenä on kehittää toimintoja tämän päivän tarpeita vastaavaksi. Jäsenten ikääntymisen myötä pyritään löytämään heille sopivia tapahtumia ja muuta ajanviihdettä. Vuosien varrella on monet harrastukset jäänyt pois mutta tilalle on tullut uusia jotka sopivat paremmin tämän päivän jäsenille. On muutamia jaostoja jotka ovat toimineet pitkään yhtäjaksoisesti esimerkiksi mieskuoro Aikapojat on toiminut 30 vuotta, tanhujaosto yli 30 vuotta ja eläkeläisjaosto 20 vuotta ja sitten on tullut Tuppi kortinpelaajat jotka ovat toimineet joitakin vuosia ja saaneet suuren suosion.
Lapsi toiminta on tyrehtynyt tyystin sen oltua erittäin suosittua aikaisempina vuosina.
Suomiseuran muu toiminta onkin sitten keskittynyt suuressa määrin eläkeläistoimintaan jolla pyritään vaalimaan suomalaista kulttuuria eri tavoin. Tehdään vierailuja toisiin seuroihin sekä retkiä kiinnostaviin kohteisiin. Vastavierailuja saadaan eripuolilta Ruotsia sekä Suomesta. Suomipäivä järjestetään perinteisesti joka vuosi siitä lähtien kun niitä alettiin järjestämään vuonna 1973.
Suomiseura Katajaiset sai kunnian toimia Suomen kunniakonsulaattina vuosina 2004-2007 hoitaen suomalaisten passihakemukset, kunnes passit muuttuivat nykyajan vaatimuksien mukaisiksi ja niitä saadaan vain Suomen Suurlähetystöstä Tukholmasta.

Seuran nyt saavuttaessa kunnioitettavan 50 vuoden toiminnallisen iän voi vain toivottaa kaikkea hyvää ja toimintojen jatkuvuutta seuraaville toiminta vuosille.
Suomiranta ” Mälarin keidas ”.     Katso isompi kuva...
Västerås 15.05.2010